Joskus on niin ihanaa, että alkaa melkein pelottaa

Kolmen ajan maa on Lasten LukuVarkaus -palkintoehdokkaana! Ehdokkaat julkistettiin eilen, itse sain tiedon muutamaa päivää aiemmin, ja hiemanko oli vaikeaa pysyä hiljaa. Olisi tehnyt mieli huutaa jippiitä ja kertoa kaikille, mutta onnistuin pitämään mölyt mahassani. Uskomatonta, että kirjoittamani kirja saa kaksi kirjallisuuspalkintoehdokkuutta ihan peräperää!

Kilpailun taso on kova, on hienoa olla mukana moisessa joukossa. Arvostan muutenkin Lasten LukuVarkaus -palkintoa erittäin paljon, jopa enemmän kuin muita lastenkirjallisuuspalkintoja, koska viime kädessä voittajan valitsevat nyt 9–12-vuotiaat lapset itse.

Torstaina 23.2. järjestettiin Tampereen kaupunginkirjastossa Aslakin päivän kirjakutsut, jossa kirjastoväki esitteli valtaisan määrän lanu-kirjallisuutta. Itsekin sain kutsun tilaisuuteen Naamakirjoitse, mutta erinäisten kohtalon iskujen, kuten auton kiireellisen korjaustarpeen, vuoksi en sinne sitten loppujen lopuksi mennyt. Ja vähänkö harmittaa, etten mennyt! Useista luotettavista lähteistä olen saanut kuulla, että Kirjaston antitäti Reetta Saine kehui siellä Venlan alkeiskurssia ja Matti Karjalainen Kolmen ajan maata, todistusaineistoa ainakin täällä ja täällä. Aiemmin Reetta on kirjoittanut suopeasti Venlasta myös täällä. Hauskaa, että kirja tuntuu vastanneen tarpeeseen ja löytäneen lukijansa, painoskin myytiin loppuun suht nopsaan.

Olen sen verran vanhanaikaisesti kasvatettu ja taikauskoinen, että pelkään itkun seuraavan ”pitkästä” ilosta. Minusta ensi kesänä ja syksynä ilmestyvät Venlan kesäponi ja Tsemppiä, Venla! ovat huomattavasti hauskempia ja mielenkiintoisempia kuin Venlan alkeiskurssi, joka kaikessa opettavaisuudessaan ja realistisuuden tavoittelussaan voi kyllä olla lukijalleen pitkäveteinenkin. Mutta jos olenkin tässä väärässä? Jos olen kirjoittanut hyvän sarjan aloituskirjan ja ammun kaiken alas hölmöllä kakkososalla ja turhan pateettisella kolmososalla? Tuleeko nyt tekeillä oleva nelososa, jonka työnimenä on Venlan hoitoponi, bumerangina takaisin mukanaan kustannustoimittajan saatekirje, jossa sanotaan, että valitettavasti sarjan tyystin tyrehtyneen myynnin ja nihkeiden kritiikkien (tai kritiikkien täydellisen puuttumisen!) vuoksi sarjan julkaiseminen on päätetty lopettaa? Jääkö Lasten LukuVarkaus 2012 viimeiseksi ehokkuudekseni ikinä, sellaiseksi, jota muistelen mummoikäisenäkin, lastenlasten pyöritellessä tuskastuneena silmiään?

Noh, ehdokkuuksista en tiedä, mutta kyllä minä uskon Venlan jatko-osiin. Ehkei niistä tule ykkösosan vertaisia, mutta ihan kelpo kirjoja pienille hevoshulluille kuitenkin. Mutta sitä ei saa sanoa ääneen, ettei tule tikku kieleen. Ettei ylpeys käy lankeemuksen edellä.

Mainokset

14 comments

  1. Todella paljon onnea ehdokkuudesta! Vaikka kukaan ei (ainakaan tietoisesti) palkintojen toivossa kirjoitakaan, niin täytyy olla huikea fiilis päästä ehdokkaaksi. Minun näkökulmastani siis jo ehdokkuus on palkinto. Kovassa seurassa kisaat, mutta tykkään toistaa itseäni: kaikki te ehdokkaat olette jo oikeastaan voittajia 😉

  2. Kiitos, Vera, ja onnittelut itsellesi kustannussopimuksen solmimisesta. Olet täsmälleen oikeassa: jo ehdolle pääseminen on kirjoittajalle arvokas palkinto.

  3. Maria Peura kirjoittaa Antaumuksella keskeneräinen -kirjassaan ehdokkuuksista ja palkinnoista lahjoina. Sitä ne ovat. Onnea Päivi! Olet lahjasi ansainnut! 🙂

  4. Kiitos, Terhi! Olen kuullut niin paljon myönteistä Peuran kirjasta, että sormet syyhyävät päästä tarttumaan siihen.

    Kiitos Anu! Kiitos Kirsti! Kiitos Anne!

    Ihan mahtavaa, kun on niin kannustavia kirjailijakollegoita! 🙂

  5. Kiitos onnentoivotuksista ja vinkkauksesta, nyt vasta jälkimmäisen huomasin, kun vähän laiskasti jaksan Naamakirjassa pyöriä 😛

    Toinen (tai siis ensimmäinen) ehdokkuus oli se Arvid Lydecken -ehdokkuus tässä vuodenvaihteen tienoissa.

  6. Ehdokkuus tosiaan on jo palkinto sinänsä! Älä suotta sure tulevien kirjojen vastaanottoa, arviot niistä tulevat sitten kirjan ilmestyttyä ja niitä voi pohdiskella silloin. Nauti nyt näistä hedelmistä! (Äläkä huijaa itseäsi äläkä ketään muutakaan pohtimalla itkua pitkästä ilosta, et kai oikeasti aio väittää kirjoittaneesi näitä kahta erinomaista opusta iltapäiväpuhteena kertanaputtelulla ilman pohtimista, uurastusta, hikeä ja kyyneleitä? Jos väität, en minä ainakaan usko :). Työtähän niidenkin valmistuminen on vaatinut, ole siis iloinen ja nöyrästi YLPEÄ!)

    Muakin harmitti, etten päässyt Aslakin päiville kutsusta huolimatta. Päivän anti kuulosti mahtavalta!

  7. Jep, Tuija yritän kyllä nauttia työn hedelmistä ja olla huolimatta huomista. Uskon kyllä, etten ole ainoa kirjailija, jota seuaavan ilmestyminen huolettaa, etenkin, jos sitä edellistä on kiitetty. ”Yksinäisestä työstä” ei välttämättä saa palautetta ennen kuin kustannustoimittajalta, ja pahimmassa tapauksessa se palaute voi olla hylsykin. Vaikka itse uskoo kirjoihinsa, ei koskaan voi olla varma, millaisia mietteitä ne muissa sitten herättävät. Mutta che sera, sera. Nyt iloitsen ehdokkuudesta. 🙂

  8. Tosi paljon onnea! Tuntuu että olet nyt saanut ”pään auki”, mitä tästä vielä seuraakaan! Viime vuonna mielialasi olivat välillä aika matalat, mutta tämä juuri on alalle tyypillistä vuoristorataa. Välillä sitten pitkiä aikoja tasaista puurtamista yksin koneen ääressä…

  9. Kiitos onnitteluista, Sisko! Sitähän tämä on, vuoristorataa, tasaista puurtamista ja tuntuu, ettei kukaan huomaa työn tuloksia, ja sitten ykskaks tapahtuukin jotain tällaista ihanaa ja yllättävää.

    Ehkä kevät piristää monella tapaa, mutten toisaalta ole varma, olinko talvella oikeasti synkempi kuin nyt. Blogiin leikkautuu vain pieni osa elämästä ja tuntemuksista, ja kun kyseessä on varoventtiili, niin usein ne harmittavammat paineet. 🙂

Vastaa käyttäjälle kirsti k Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s