Kuinka saavutetaan zanshin -tehtäväpaketti

Kuinka saavutetaan zanshin sopii paitsi itsenäisesti luettavaksi, myös luokan yhteiseksi lukuprojektiksi tai lukupiirikirjaksi. Alta löydät kirjan sisältöön liittyviä keskustelu- tiedonhaku- ja kirjoitustehtäviä sekä draamaharjoituksia, joista voi valita ryhmälle sopivat. Keskustelua virittämään tarkoitettuja kysymyksiä  voi käyttää myös lukupäiväkirjan laatimisessa.

 Etenkin, jos ryhmä ei ole aiemmin tehnyt yhdessä draamaharjoituksia, kannattaa vilkaista linkistä lisätietoa draamatyöskentelyn periaatteista.

Pohdittavaksi ennen kirjan aloittamista

Mitä odotat kirjalta? Mitä mielikuvia kansi ja kirjan nimi sinussa herättävät? Kirjaa ylös ajatuksiasi. Kirjan lukemisen jälkeen voit katsoa, kuinka hyvin mielikuvat ja odotukset vastasivat todellisuutta.

Tiedonhakutehtävä

Kuka kirjan on kirjoittanut? Milloin se on julkaistu? Oletko lukenut muita kirjailijan kirjoja? 

Kirjan aloitus (sivut 4–5)

”Mulla oli vahva tunne, että tästä tulis mun paras klutsi ikinä.”

Keskusteltavaksi

Miksi 13-vuotias Arsi pelaa peliä, jonka ikäraja on 16 vuotta? Oletko itse pelannut / tunnetko nuoria, jotka pelaavat K-16 tai K-18 -pelejä? Miksi peleillä on ikärajat? Mihin ne perustuvat? Tulisiko niitä noudattaa? 

Mitä mieltä olet siitä, että Ansku päätyi katkaisemaan Arsin pelin? Miksi hän toimi näin? Mitä seurauksia nettiyhteyden katkaisemisesta saattoi olla Arsille tai hänen tiimiläisilleen? Millä muulla tavoin Ansku olisi voinut toimia?

Draamatehtävät pareittain

1. Toinen on Arsi, toinen on Ansku. Ansku yrittää perustella, miksi Arsin pitäisi lopettaa pelaaminen. Arsi yrittää perustella, miksi pelaamista ei voi juuri nyt lopettaa.

2. Ansku on katkaissut Arsin nettiyhteyden. Mitä sitten tapahtuu? Koettakaa päästä molempia tyydyttävään ratkaisuun.

Draamatehtävä ryhmässä

Yksi osallistuja on Arsi, joka pelaa koneella. Muiden tehtävänä on saada hänet pois koneelta, jotta pääsisi itse pelaamaan. Perustelut voivat olla hassuja ja järjenvastaisiakin. Arsi hyväksyy aina ehdotuksen, reagoi siihen sopivalla tavalla ja lähtee pois koneelta, jolloin ehdottajasta tulee uusi Arsi ja seuraava oppilas keksii tavan päästä hänen paikalleen. 

Esimerkki:

Oppilas 1: Hei, joku pihalla jakaa viidensadan euron seteleitä.

Arsi: Mitä? Mullekin! (Säntää pois koneelta. Oppilas 1 ottaa hänen paikkansa ja alkaa pelata. Oppilas 2 tulee.)

Oppilas 2: Hei, etkö huomaa? Talo on tulessa, täytyy paeta heti!

Oppilas 1: Apua! Joo! Juostaan!

(Oppilas 1 lähtee, Oppilas 2 istuu hänen paikalleen tietokoneelle ja alkaa pelata, ja niin edelleen.)

Poika nimeltä Perse (s. 7–11)

”Ihminen on pohjimmiltaan apina.”

Keskusteltavaksi lukemisen jälkeen

Miltä sinusta tuntui aloittaa (ylä-)koulu? Minkälaisia tunteita tunsit ensimmäisenä päivänä? 

Miksi Korsto / Peetu alkoi nimitellä Arsia? Miksi kaikkien täytyi valita puolensa?

Draamatehtävä 

Tehkää yhteiskuva, johon kaikki osallistuvat, aiheesta ”eka päivä uudessa koulussa”. Ensimmäinen oppilas asettuu seisomaan sopivaan asentoon ja sanoo vaikkapa: ”Minä olen opettaja, joka odottaa jännittyneenä uusia oppilaitaan.” Toinen oppilas menee hänen eteensä nelinkontin ja sanoo: ”Minä olen opettajan pöytä.” Kolmas oppilas menee heidän viereensä ja sanoo: ”Minä olen oppilas, joka teroittaa kynää opettajan teroittimella” ja niin edelleen, kunnes kaikki ovat mukana kuvassa. 

Draamatehtävä 2 

Suunnitelkaa ja toteuttakaa yksin, pareittain tai pienryhmässä still-kuvia (asetutaan staattiseen asentoon kuin valokuvassa eikä puhuta), joiden aiheena on ensimmäinen päivä uudessa koulussa. Esittäkää still-kuvat toisille. Millaisia henkilöitä ja tilanteita yleisö näkee kuvissa? Minkälaisia tunteita henkilöt niissä kokevat? Katsoja voi valita still-kuvan henkilön, mennä hänen taakseen seisomaan ja sanoa ääneen, mitä henkilö hänen mielestään tilanteessa ajattelee.

Draamaparitehtävä 3 ”Chillinä ja kuulina” 

Asettukaa vastakkain. Esittäkään chilliä ja kuulia tai ottakaa hassuja ilmeitä ja asentoja. Kumpi osaa olla pidempään nauramatta?

Kuinka olla olemassa ilman isää (s. 12–16)

”Sulla vaan ei ole isää, sanoo kuka tahansa mitä tahansa!”

Keskusteltavaksi lukemisen jälkeen 

Mitä syitä voi olla sille, ettei Ansku halunnut kertoa Arsille tämän isästä? Minkälaisia erilaisia perheitä on olemassa? Mitä nimityksiä eri tyyppisistä perheistä käytetään?

Kuinka valita sopiva liikuntaharrastus (s. 17–20)

”Jos sä haluat jatkossa pelata koneella, sun täytyy aloittaa liikuntaharrastus.”

Kirjoitustehtävä (yksin, pareittain tai ryhmässä)

Millaisilla keinoilla mainoksesta tulee houkutteleva? Laadi jonkin liikuntalajin mainos isolle paperille. Etsi ja tulosta netistä sopivaa kuvitusta mainokseen. Muista, että kuvien täytyy olla sellaisia, että niitä saa lainata ja käyttää ilman erillistä lupaa! (Tässä yhteydessä kyse ei kuitenkaan ole kaupallisesta käytöstä, koska kyse ei ole ”oikeista” mainoksista vaan koulutehtävästä). Tee mainoksesta mahdollisimman houkuttava, jotta Arsi valitsisi juuri tämän lajin.

Kuinka kohdata unelmiensa nainen? (s. 21–28)

”– Voitaisko mennä hetkeksi vähän sivummalle? Pupu kysyi.”

Keskusteltavaksi lukemisen jälkeen 

Millä perusteella Korsto valitsi kiusattavat oppilaat luokasta?

Draamaharjoitus pareittain

Improvisoidaan Arsin ja Pupun kohtaaminen lasiovilla. Tilanne tehdään ensin niin, että Arsi menee lukkoon eikä saa sanaa suustaan. Seuraavaksi kohtaus tehdään (monta kertaa) uusiksi niin, että Arsi onnistuu olemaan hauska ja juttelemaan mukavia Pupun kanssa. 

Vaihtoehtoinen toteutustapa: kaksi oppilasta esittää kirjan kohtauksen, jossa Arsi ja Pupu kohtaavat lasiovilla. Kuka tahansa yleisöstä voi huutaa ”stop” ja kertoa Arsille ja Pupulle, kuinka nämä voisivat toimia tilanteessa niin, että siitä jäisi molemmille mukava mieli.

Kirjoitustehtävä

Kirjoita Arsin tekstiviesti tai kirje, jossa hän kertoo Pupulle totuuden tämän saamasta kirjeestä.

Kuinka lähestytään vihollista

(s. 29–34)

” – Menepä nyt siitä häiritsemästä.”

Keskusteltavaksi lukemisen jälkeen 

Minkälaisia ajatuksia Korston ja Arsin kohtaaminen sinussa herätti? Olisiko Arsi voinut toimia jollakin muulla tavoin?

Kirjoitustehtävä

Kirjaa ylös, millaisia aistihavaintoja Arsi todennäköisesti tekee ja millaisia tunteita hän tuntee, kun hän menee juttelemaan Korstolle koulun käytävällä. Siis mitä hän näkee, mitä kuulee, minkälaisia fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia hänelle tulee, kun hän kohtaa Korston. Kirjoita sitten runo tai räp-sanoitus, jossa kuvaat Arsin tuntemuksia. Käytä kirjaamiasi tunteita ja aistihavaintoja runosi / räppisi materiaalina.

Draamaharjoitus: omantunnon kuja

Asettukaa kahteen riviin vastakkain niin, että rivien väliin muodostuu kuja. Yksi oppilas kerrallaan kulkee Korstona hitaasti tämän omantunnon kujan läpi. Toinen rivi kuiskii hänelle perusteita jatkaa Arsin kiusaamista, toinen perusteita lopettaa kiusaaminen. Kuljettuaan kujan läpi oppilas asettuu siihen riviin, jonka perustelut hänen on helpompi hyväksyä. Sitten seuraava oppilas kävelee käytävän samalla tavoin. Näin jatketaan, kunnes kaikki ovat kävelleet omantunnon kujan ja valinneet puolensa. Lopuksi voidaan vielä miettiä yhdessä lopputulosta: asettuivatko useimmat jommallekummalle puolelle?

Kuinka kukistaa kymmenen vihollista (s. 35–39)

”Halusin laittaa Korston kärsimään.”

Keskusteltavaksi lukemisen jälkeen 

Voiko itsepuolustuslajiosaamista käyttää hyväkseen, jos tulee kiusatuksi koulussa?

Tiedonhaku- ja kirjoitustehtävä (pienryhmissä tai yksin)

Valitse jokin itseäsi kiinnostava itsepuolustuslaji ja hae siitä tietoa kirjoista ja netistä. Voit myös haastatella lajin harrastajaa. Kokoa keräämästäsi materiaalista ajatuskartta. Kaikki ajatuskartat asetetaan luokan seinälle (ja tekijät esittelevät työnsä).

Kuinka oppia uutta valokuvista (s. 40–47)

” – Onko se mun isäni?”

Keskusteltavaksi lukemisen jälkeen 

Mitä tarkoitetaan vanhemmilla ja huoltajilla? Mistä eri syistä huoltaja voi olla joku muu kuin biologinen vanhempi?

Arsi etsii tietoa isästään sosiaalisesta mediasta (FB ja Instagram). Minkälaisia tietoja sinusta on löydettävissä somesta? Ketkä voivat löytää tietoa sinusta? Miksi yksityiselläkin sivulla oleva tieto voi päästä julkiseksi?

Draamaleikki ”Kuka mun isäni on?”

Jokainen keksii henkilön, jonka kaikki todennäköisesti tuntevat tai tietävät. Henkilöt voivat olla myös fiktiivisiä (Hämähäkkimies, joulupukki). Henkilön nimi kirjoitetaan muistilapputarralle. Tarrat laitetaan kasaan ja jokainen arpoo itselleen tarran, jonka kiinnittää otsaansa lukematta sitä. Nyt leikkijät voivat nähdä toistensa laput mutteivät omaansa. Tämän jälkeen saa ruveta kysymään toisilta kysymyksiä, joihin voi vastata vain ”kyllä” tai ”ei”, siis vaikka ”onko mun isäni satuolento?” tai ”onko mun isäni suomalainen?”. Jokainen saa kysyä yhden kysymyksen vuorollaan. Näin jatketaan, kunnes jokainen on arvannut, kuka hänen ”isänsä” on.

Tätä on karate (s. 48–51)

” – Ei taida oikein olla mun juttuni, sanoin rehellisesti.”

Kirjoitusharjoitus

Kirjoita esittelyteksti omasta harrastuksestasi tai harrastuksesta, jonka haluaisit aloittaa: minkä vuoksi harrastat / haluauisit harrastaa sitä, mikä harrastuksessa on parasta, minkälaisia taitoja siinä oppii, minkälaisia varusteita tarvitaan, kenelle suosittelisit tätä harrastusta.

Draamaharjoitus: ”Mikä harrastus?”

Vuoron perään esitetään miimisesti jotakin urheilulajia tai harrastusta. Katsojat yrittävät arvata, mistä lajista on kysymys.

Miksi dojon ovella kumarretaan? (s. 52–60)

”Ihan niin kuin se liikuntasali olisi sillä meidän kunnioituksella jotain tehnyt.”

Keskusteltavaksi lukemisen jälkeen

Minkälaisia asioita Arsi havainnoi ennen harjoituksia, harjoituksen aikana ja sen jälkeen? Missä hän huomasi erehtyneensä? Miten ennakkokäsityksemme vaikuttavat siihen, miten tarkastelemme asioita? Mitä haittaa tai hyötyä tästä voi olla?

Kuinka saada tiimi raivoihinsa (s. 61–64)

”Kuulin, kuinka vastapelaajani latas aseensa.”

Keskusteltavaksi lukemisen jälkeen

Arsi kiroilee hermostuessaan, vaikka tietää Anskun suuttuvan siitä. Miksi hän kuitenkin kiroilee? Mitä mieltä olet kirolemisesta? Kirjoiletko itse? Minkälaisissa tilanteissa olen kiroillut? 

Arsi aikoo mennä tapaamaan Simo Pakarista Tampereelle. Miten arvelet tapaamisen menevän?

Tiedonhakutehtävät

Etsi netistä tietoa suomalaisten kirosanojen etymologiasta (alkuperästä). Mitä mielenkiintoista  löydät? Kuinka vanhoja kirosanat ovat? Mitä merkityksiä nykyisillä kirosanoilla on entisaikoina ollut?

Yksi belgialaisen Hérgen Tintti-sarjakuvien mieleenpainuvista hamoista on kapteeni Haddock, joka suuttuessaan kiroilee värikkäästi ja käyttää hyvin omaperäisiä kirosanoja. Oikeasti kapteeni Haddocin kirosanat eivät ole kirosanoja, vaan jotain ihan muuta. Etsikää Tintti-kirjasta, esimerkiksi Castafioren korut tai Auringon temppeli, esimerkkejä Haddockin kirosanoista ja selvittäkää, mikä niiden merkitys oikeasti on. Käyttäkää apuna nettiä, esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjaa osoitteessa kielitoimistonsanakirja.fi. Keksikää luokalle oma, haddock-tyylinen kirosana, joka ei perustu olemassaoleviin kirosanoihin.

Kuinka lähestyä isäänsä

(s. 65–69)

”Koko tilanne oli aivan käsittämättömän kummallinen.”

Keskustelu- ja draamatehtövä: pullapoika-hahmon tekeminen Simo Pakarisesta

ENNEN SEURAAVAN LUVUN ”KUINKA TEHDÄÄN TÄYSKÄÄNNÖS” LUKEMISTA: Jakaudutaan pienryhmiin. Jokainen ryhmä saa ison paperiarkin, johon piirretään ihmisen ääriviivat. Henkilö nimetään Simo Pakariseksi. Ryhmä miettii, millainen mies hän voisi olla. Luetusta luvusta voidaan ensin etsiä faktat, joita hänestä on kerrottu ja sitten voidaan lisätä piirteitä (niin ulkonäköön, taustaan kuin luonteeseenkin liittyviä), jotka voisivat sopia tälle henkilölle.

Kuinka tehdään täyskäännös

(s. 70–73)

”… tuntui siltä, kuin joku olis vienyt multa mahdollisuudet onnelliseen tulevaisuuteen.”

Draamaharjoitus ”kuuma tuoli”

Kun luku on luettu, voidaan sen tapahtumat läpikäydä pienenä improvisaatioesityksenä, jonka henkilöt ovat Arsi, Simo Pakarinen ja Piritta. Sopivassa kohtaa improa jokainen henkilöistä käy istumassa kuumassa tuolissa. Silloin yleisö voi esittää hänelle kysymyksiä. Roolihenkilöä voi esimerkiksi pyytää kertomaan, miltä hänestä tilanteessa tuntuu, mitä hän haluaisi tehdä jne.

Kuinka löytää salattu tieto

(s. 74–77)

” ’ Isä’, siinä luki… ”

Kirjoitus- ja tiedonhakuharjoitus: kirje  Jussi Lehtikarille

Mietitään pienryhmissä, millainen tekstilaji kirje on. Mitä ovat päiväys, tervehdys, allekirjoitus ja post scriptum. Kirjoitetaan Arsin kirje Jussi Lehtikarille. Mitä Arsi haluaisi kertoa Jussille, mitä kysyä häneltä?

Kuinka hyödyntää vastustajan voima (s. 78–83)

”Tässä täytyy edelleen säilyttää zanshin, eli pysyä tarkkaavaisena ja varuillaan”

Keskittymisharjoitus: ”Säilytä katsekontakti ja välimatka”

Harjoitus on helpointa toteuttaa jossakin avarassa tilassa, missä liikkuminen on helppoa.

Tässä luvussa puhutaan ensimmäisen kerran zanshinista, asiasta, joka on kirjan nimessäkin. Lauri sanoo: ”Tässä täytyy edelleen säilyttää zanshin, eli pysyä tarkkaavaisena ja varuillaan, katsotaan siis koko ajan vastustajaa silmiin ja palataan aloitusasentoon niin, että meidän välinen etäisyys säilyy samana.”

Asetutaan parin kanssa vastakkain niin, että välimatkaa on noin puolitoista metriä. Katsotaan toista silmiin. Parit lähtevät liikkeelle ja liikkuvat mahdollisimman sujuvasti tilassa, kuitenkin niin, että katsekontakti ja sovittu välimatka säilyy mahdollisimman samana koko ajan. Parit pyrkivät liikkumaan sujuvasti (ja nopeasti), mutta ympäristö ja toiset parit täytyy ottaa huomioon, jotta yhteentörmäyksiä ei satu. Harjoituksen aikana ei puhuta.

Kuinka kostaa kärsimyksensä (s. 84–87)

”Mun silmien eteen levittäytyi uskomaton näky…”

Keskusteltavaksi lukemisen jälkeen / lukupäiväkirjassa pohdittavaksi:

Onko kostaminen oikeutettua? Mitä mieltä olet Arsin kostosta? Onko toisen valokuvaaminen pukuhuoneessa luvallista? Minkälaisia seurauksia kuvan julkaisemisesta voi olla?

Draamatehtävä: omantunnon kuja. (Ks. draamatehtävä kohdasta ”Kuinka lähestyä vihollista”.) Kujan toisella puolen olevat yrittävät rohkaista Arsia julkaisemaan valokuvan, toisella puolella olevat poistamaan kuvan kamerasta.

Kuinka tuhota pojan itseluottamus (s. 88–92)

”Mua ei vittu vaivaa yhtään mikään!”

Keskusteltavaksi lukemisen jälkeen / lukupäiväkirjassa pohdittavaks

Miltä Arsista tuntui, kun Ansku alkoi puhua hänen pituuskasvunsa viivästymisestä? Mikä saattoi olla syynä Anskun kysymyksille? 

Arsi päätteli, että tytöt kikattivat, koska pitivät hänen tekniikkaansa huonona. Mitä muita syitä kikattelulle saattoi olla? Minkälaisissa tilanteissa ja mistä erilaisista syistä voi kikatuskohtaus iskeä?

Tiedonhakutehtävä

Hae netistä, esim. Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta,  ja tietokirjoista tietoa tyttöjen ja poikien kasvusta ja kehityksestä ikävuosina 12–15 ja 15–18. Miksi saman luokka-asteen pojilla pituuseroa voi olla jopa 35 senttimetriä? Kootkaa löytämästänne posteri tai ajatuskartta. Muistakaa merkitä lähteet näkyviin!

Draamatehtävä: ”kuka olen?”

Yksi menee oven toiselle puolelle ja muut päättävät, kuka hän on, esimerkiksi Englannin kuningatar, vaarallinen gorilla, lääkäri, kuuluisa filmitähti tms. Kun on päätetty, kuka henkilö on, tämä saa palata tilaan. Nyt muut suhtautuvat häneen annetun roolin mukaisesti. Pystyykö toisten suhtautumisesta itseen päätellä annetun roolin?

Kuinka kohdata oikea isänsä

(s. 93–100)

”Nyt oli tosi kyseessä. Oli pakko olla.”

Keskusteltavaksi lukemisen jälkeen: Miksi Arsi pettyi tavatessaan Jussi Lehtikarin? Mitä samaa, mitä erilaista Arsissa ja Jussissa oli?

Draamaharjoituksia:

Improvisoidaan pääpiirteissään Arsin ja Jussin tapaaminen kirjassa. Yleisö auttaa näyttelijöitä muistamaan keskeiset tapahtumat. Yleisö voi osallistua kohtaukseen jollakin seuraavista tavoista:

Kuuma tuoli – Yleisö saa pyytää jommankumman henkilön kuumaan tuoliin ja esittää tälle kysymyksiä tämän toiminnasta ja tuntemuksista.

Ajatusäänet – Kummankin henkilön takana seisoo henkilö, joka esittää ääneen, mitä henkilö kulloinkiin ajattelee, muttei halua sanoa.

Stop – Yleisöstä saa huutaa ”stop”, jolloin kohtaus katkaistaan hetkeksi ja yleisö saa neuvoa henkilöitä siinä, miten näiden kannattaisi tilanteessa toimia ja mitä sanoa.

Vaihtoehtoiset kohtaukset – Kun kohtaus on esitetty, keskustellaan hetki siitä, miten kohtaus voisi olla mukavampi Arsin (ja Jussin) kannalta. Tehdään alkuperäiselle vaihtoehtoisia kohtauksia.

Kuinka tyhjentää päänsä ajatuksista (s. 101–104)

”Mä vaan olin tai tein.”

Keskusteltavaksi lukemisen jälkeen: Miksi Arsin oli vaikeaa tyhjentää mielensä harjoituksissa? Minkälaisia keinoja sinulla on, kun haluat rauhoittua tai keskittyä?

Rentoutusharjoitus

Opettaja tai joku oppilaista lukee rentoutusohjeet ääneen. Lukeminen tehdään rauhallisessa tahdissa niin, että mielikuvien luomiseen jää riittävästi aikaa:

”Asetu makuulle lattialle tai mukavaan, rentoon asentoon tuolille. Sulje silmät. Keskity ajattelemaan ensin hengitystäsi. Mieti, kuinka vatsasi ja rintasi kohoavat, kun hengität sisään, ja laskevat, kun hengität ulos. Keskity seuraavaksi kuuntelemaan ääniä ympärilläsi. Mitä ääniä kuulet? Kuuntele sitten ääniä huoneen ulkopuolella. Ryhdy miettimään jotakin mukavaa paikkaa, jossa viihdyt ja sinun on hyvä olla. Keskity taas omaan kehoosi. Ajattele, että kätesi ja jalkasi ovat niin rennot ja painavat, että ne uppoavat lattian sisään ja että kaikki jännitys valuu pois lihaksistasi: jaloista, vatsasta, selästä, käsivarsista, olkapäistä, kasvoista ja päälaestakin. Hengitä muutaman kerran rauhallisesti ja avaa sitten silmäsi. Liikuttele kevyesti käsiäsi ja jalkojasi ja kohottaudu hitaasti ja rauhallisesti ensin istumaan ja sitten seisaalleen.”

Kuinka kasvaa normaalimittaiseksi

(s. 105–109)

”Se oli sanonut juuri sen, minkä halusin kuulla.”

Miten Arsin käsitys Laurista muuttui heidän keskustellessaan? Millä tavin ennakkokäsitykset voivat vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme toisiin?

Keskittymisharjoitus: ”Peili”

Harjoitus tehdään pareittain, vastakkain seisten. Ensin toinen on peili ja toinen peilaaja. Peilaaja aloittaa ojentamalla oikean käsivartensa suoraksi. Peili ojentaa vasemman käsivartensa, jolloin kämmenet tulevat melkein vastakkain, aivan kuin peilikuvassa. Peilaaja alkaa hitaasti liikuttaa ensin ojennettua käsivarttaan ja peili seuraa liikettä niin tarkasti, ettei ulkopuolelta pysty päättelemään, kumpi liikettä johtaa. Kun yhden käden peilityöskentely sujuu, peilaaja voi liikuttaa myös muuta kehoaan, muuttaa ilmeitään ja niin edelleen. Opettajan merkistä peilaajasta tulee peili ja päinvastoin, kuitenkin niin, että jatketaan samasta asennosta, jossa sillä hetkellä ollaan.

Kuinka töpätä lahjakkaasti sosiaalisessa mediassa

(s. 110–114)

”… joka ikinen silmäpari käytävällä kääntyi inhoten katsomaan mua.”

Ketä saa valokuvata? Missä saa valokuvata? Saako toisen valokuvan jakaa ilman lupaa? Tutustukaa esimerkiksi Väestöliiton sivuun osoitteessa https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/turvallisuus/media/kuvien-jakaminen/

Millaisia seuraamuksia Arsille voisi tulla kuvan julkaisemisesta?

Kuinka toimitaan rehtorin puhuttelussa

(s. 115–118)

” – Tiedät varmaankin, miksi olemme kutsuneet sinut tänne…”

Stillkuva: Arsi rehtorin kansliassa

Kolme oppilasta tekee stillkuvan Arsin puhuttelusta pyrkien ilmaisemaan esittämiensä henkilöiden (Arsi, rehtori, Möttölä) tuntemuksia kehonkielellään, siis asennoilla ja ilmeillä. Lisäksi henkilöiden asennoilla voidaan ilmaista heidän valtasuhteitaan: kuka on vahvoilla tilanteessa, kuka taas alakynnessä? Kun stillkuva on valmis, kolme katsojina toiminutta asettuu henkilöiden taakse ja puhuu ääneen muulle yleisölle, mitä nämä ajattelevat. Tämän jälkeen kuva puretaan ja uudet kolme henkilöä rakentavat uuden, myönteisemmän kuvan samasta tilanteesta. Miten tilanne muuttuu? Miten myönteisempi ilmapiiri näkyy henkilöiden asennoissa ja ilmeissä?

Kuinka väistetään sujuvasti

(s. 119–122)

”Huomasin, että nyt osui ja upposi.”

Tehdään sivujen 119-121 tapahtumat kohtaukseksi niin, että kaksi oppilasta esittää Arsia ja Anskua ainoastaan toiminnan, liikkeen ja ilmeiden avulla ja kaksi muuta lukee näiden vuorosanat kirjasta. Harjoitellaan kohtausta useamman kerran, jotta lukijoiden ja esiintyjien yhteistyöstä tulee saumatonta.

Kuinka itketetään äitiä

(s. 123–126)

”Tiesin, että tein väärin, ja jatkoin silti.”

Miksi Ansku ei huutanut apua tai vastustanut Jussia kovemmin?

Seksuaalisella itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan sitä, että jokainen saa määrätä itse omasta kehostaan. Toista ei saa vaatia tai pakottaa tekemään asioita, joita tämä ei halua tehdä. Toisen seksuaalisen itsemäärämisoikeuksen rikkominen voi olla rikos. Lue suostumuksen varmistamisesta esimerkiksi sivulta https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/mista-tietaa-milloin-seksuaaliset-teot-pitaa-keskeyttaa/ ja laadi seksuaalisesta itsemäärämisoikeudesta huoneentaulu tai ajatuskartta.

Kirjoita Anskun päiväkirjamerkintä tapahtumasta kaverin mökillä. Halutessasi voit muutaa tapahtumien kulkua ja kirjoittaa tapahtumalle vaihtoehtoisen lopun.

Kuinka saavutetaan zanshin

(s. 127-131)

”Olinko mä sen mielestä joku säälittävä luuseri, jota piti yrittää piristää?”

Onko sinulla ”kikkoja”, jotka auttavat keskittymään haastavissa tilanteissa? Minkälaiset asiat helpottavat keskittymistä? Voiko mieltään ja ajatuksiaan hallita?

Keskittyminen omaan tekemiseen:

Aamutarina: Kuljetaan ympäri tilaa. Jokainen kertoo ääneen, mitä itselle aamulla tapahtui. Pyritään keskittymään omaan tarinaan ja sen sujuvaan kertomiseen, ilman että häiriinnytään muista tai jäädään kuuntelemaan toisten puhetta.

Tarinakilpailu: Kaksi oppilasta asettuu vierekkäin yleisön eteen ja alkaa samanaikaisesti kertoa vitsiä, tarinaa tai muuta mielenkiintoista. Yleisö voi pyrkiä häiritsemään esiintyjiä kysymyksillä, väliheitoilla tms. mutta esiintyjät eivät saa reagoida niihin millään tavoin, vaan heidän pitää keskittyä ainoastaan kertomaansa asiaan. Kumpi kertojista onnistuu tässä paremmin? Kumman tarina saa yleisön huomion puolelleen? Mistä se johtuu?

Samanaikainen tekeminen ja kertominen: Asetutaan isoon piiriin niin, että jokaiselle on pari piirin vastakkaisella puolella. Kaikki alkavat kertoa esim. omista aamutoimistaan, mutta parit heittelevät samanaikaisesti hernepussia, tennispalloa tms. toisilleen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää yhtä palloa, jota heitellään poikki piirin niin, että se kulkee vuorollaan jokaisen piiriläisen kautta. Onnistuiko omaan juttuun keskittyminen? Mikä auttoi, mikä häiritsi keskittyistä?

Kuinka pukeudutaan karate gihin (s. 132–136)

” – Niin sellaista vaan, että Jennalla olis sulle asiaa.”

Mikä merkitys asulla voi olla mielentilalle? Millaisissa vaatteissa tunnet olosi hyväksi, entä päinvastoin? Tunnetko olosi ”alastomaksi” ilman meikkiä?

Mieti harrastustasi. Liittyykö siihen tietynlainen pukeutumiskoodi? Pukeutuvatko kokeneet harrastajat eri tavalla kuin aloittelijat? Minkälaisia asioita harrastusasulla ilmaistaan?

Kuinka solmitaan välirauha

(s. 137-139)

” – Sinä olet kyllä maailman paras poika!”

Auta Arsia valmistautumaan Korston kohtaamiseen, kirjoita hänelle tsemppikirje, jossa rohkaiset häntä ja autat keksimään sopivan tavan pyytää anteeksi.

Kohtaan vastustajani

(s.140–145)

”Joka tapauksessa yksi iso asia oli nyt sivuutettu.”

Onneksi olkoon, kirja on nyt luettu!

Kirjaa ylös vaikutelmiasi tuoreeltaan. Vastasiko kirja odotuksiasi? Mitä mieltä olit sen loppuratkaisusta? Kuka oli kirjan mielenkiintoisin henkilö? Kenestä olisit halunnut kuulla enemmän?

Keksi ja kirjoita, mitä Arsille kuuluu kaksi kuukautta myöhemmin.

Millä tavoin se, miten Arsi puhuu kiusaajastaan muuttui? Mistä se mielestäsi johtuu?

Tehkää iso yhteiskuva, joka kuvaa Arsin mielentilaa matkalla Korston luo. Kuva sisältää ääniä, liikkeitä, tunteita, ajatuksia jne.

Tehkää toinen yhteiskuva, joka kuvaa Arsin mielentilaa Korsto-Peetun kohtaamisen jälkeen.

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close